Kanta-Hämeen alueen lapsilla on mahdollisuus löytää ilmaista karkkia avoimen tapahtumatiedon avulla ainakin teoriassa. Ilmaista karkkia on ollut mahdollista löytää avoimen tapahtumatiedon avulla sen jälkeen, kun Kanta-Hämeessä 15.6. esiteltiin yleisölle Tavastia Events nettipalvelu, jonka avulla hallinnoidaan alueen tapahtumatietoja. Tavastia Events nettipalvelu poikkeaa muista vastaavista palveluista sillä, että kaikki tapahtumatiedot ovat avointa tietoa (Tapahtumatiedot on lisensoitu CC BY 4.0 lisenssillä).
Vielä ei löydy ilmaistakarkkia.fi nettipalvelua (26.11.2018).
Tavastia Events nettipalvelu tarjoaa kaikille tapahtumajärjestäjille mahdollisuuden hallita tapahtuman tietoja yhdessä nettipalvelussa, josta kuka tahansa voi hakea tapahtumatiedot mihin tahansa tapahtumakalenteriin, sivuille tai mobiiliapplikaatioon. Avoin tieto ja avoin rajapinta yhdessä mahdollistavat sen, että joku voisi kehittää ilmaistakarkkia.fi nettipalvelun, jonka avulla näkee tapahtumat joissa saattaisi olla tarjolla karkkia. Sopivia sanoja datan suodattamiseen voisi olla ilmainen, maksuton, messut, näyttely, avajaiset ja karkki.
Tulevaisuus
Mielenkiintoista nähdä mitä kaikkea jännää syntyy avoimen tapahtumatiedon ympärille. Yhdestä muutoksesta olen varma, maksuttomissa tapahtumissa toimintaa esittelevät joutuvat varaamaan enemmän jaettavaa tai sitten ikävämpi vaihtoehto, että karkin ja tavaroiden jakaminen loppuu.
Tiedättekö sen tunteen, kun löydätte elämälle mission(tarkoitus) ja tuntuu siltä, että sen saavuttaminen on vielä mahdollista? Minulla on nyt sellainen tunne. Tästä tuli minun missioni.
Kirjoitin ideasta “Lapset ja nuoret liikkumaan yhdessä avoimen tiedon avulla” otsikolla Open Knowledge Finland ry:n blogiin. Kirjoituksessa ehdottamani ratkaisu tiivistettynä:
Perustetaan kansallinen nettipalvelu, jossa hallinnoidaan avoimena tapahtumatietona (avointa dataa) samasta asiasta kiinnostuneiden lasten ja nuorten tapahtumatietoja mitä, missä ja milloin. Nettipalveluun voi syöttää nuori tai opettaja nuoren puolesta tapahtumatiedon esim. Sääksjärven koulun kentällä klo 15:00 leikkimielistä jalkapalloa. Tapahtumasta kiinnostuneet saavat ilmoituksen esim. kännykkään käyttäjän määrittämien kriteerien perusteella (jalkapallo, 5km sijainnista, klo 14-20).
Ajankäyttöni osalta olen ajatellut käyttäväni tähän saman ajan kuin mitä kuluisi lasten tai nuorten jalkapalloilijoiden valmentamiseen. Arviolta noin 4h viikossa, joka pitää sisällään myös viestintää.
Olen itse tämän idean edistämisessä täysillä mukana, sillä minulla ei ole mitään hävittävää vaan ainoastaan voitettavaa. Samalla voittavat myös lapset ja nuoret.
Uskallan väittää, että avoimen tiedon avulla voidaan vähentää yksinäisyyttä ja erityisesti sosiaalista yksinäisyyttä, joka johtuu sosiaalisen verkoston puutteesta tai siitä, ettei koe kuuluvansa mihinkään ryhmään. Alla perusteluni ja esitän myös teknisen ratkaisun asiaan kirjoituksen lopussa.
Samasta asiasta kiinnostuneiden henkilöiden kohtaaminen on kiinni liikaa sattumasta
Käytän esimerkkinä 93-vuotiasta isoisääni, joka asuu pienellä paikkakunnalla. Hän haluaisi löytää pelikavereita pelaamaan canasta korttipeliä. Olen koonnut alle taulukkoon välineitä mitä eri käyttäjät voisivat hyödyntää pelikavereiden löytämiseksi. (some= sosiaalisen median palvelut)
Käyttäjä: Ei tietotekniikkaa
hyödyntävä
Käyttäjä: Tietotekniikkaa hyödyntävä,
ei somea
Käyttäjä: Tietotekniikkaa ja
somea hyödyntävä
Fyysiset ilmoitustaulut
Lehti-ilmoitus
Verkostot (puskaradio, f2f)
Organisaatioiden kautta (yhdistykset,kirjaston henkilökunta, sosiaaliohjaaja,…)
Paikallinen radiomedia
Katumainonta
Kaupungin, kaupunginosasivut, järjestöjen sivut
Sähköpostilistat
Facebook, Facebook-ryhmät
Twitter
Whatsapp
Muut some palvelut
Isoisäni kuuluu ryhmään, joka hyödyntää tietotekniikkaa, mutta ei käytä sosiaalisen median palveluita. Kävin vierailulla isoisäni luona ja käytiin kiertelemässä vähän paikkoja mitä ilmoitustauluja on käytettävissä. Myös asuinpaikan nettisivuja tutkittiin. Todettiin, että ainoa järkevä väline olisi laatia paperisia ilmoituksia kirjaston ja kauppojen ilmoitustauluille. Päädyttiin kuitenkin siihen, että antaa olla koko juttu, koska ei isoisänikään lue ilmoitustauluja niin ei niitä varmaan kukaan muukaan lue.
Onneksi isoisälläni on isoäitini kaverina niin ei tarvitse olla ihan yksin. Veikkaan, että canasta pelikaverit virkistäisivät ja toisivat vaihtelua isoisäni arkeen, joten toivottavasti tulevaisuudessa pelikavereiden löytämiseen olisi tarjolla toimivampi väline. Esittelen kirjoituksen lopussa toimivan välineen.
93-vuotias isoisäni kirjoittaa paperille ilmoitusta, jolla hakee pelikavereita
Lasten/nuorten klo 18 yksinäisyys, mistä satunnaiseen toimintaan kavereita?
Mistä pelikavereita lapselle tai nuorelle, joka ei halua sitoutua ohjattuun toimintaan vaan haluaisi esimerkiksi pelailla rennosti jalkapalloa mukavassa porukassa satunnaisesti arki-iltaisin klo 18 aikoihin? Onko ainoa tapa liittyä jalkapalloseuraan ja sitä kautta löytää pelikavereita, ettei tarvitse klo 18 aikoihin yksin potkia jalkapalloa koulun kentällä kun muut ovat harrastamassa?
Tämä ongelma ei ole vain lasten tai nuorten ongelma vaan myös ruuhkavuosia elävä perheenisä voi kaivata samalla tavalla satunnaista pelailua, mutta pelikavereiden etsimiseen ei ole resursseja. Kunnon peleihin tarvitaan kuitenkin vähintään kahdeksan(8) pelaajaa niin siinä on aikamoinen työ haalia tarvittava määrä pelaajia kasaan.
”Onhan meillä some-palvelut”
Olen puhunut tämän kirjoituksen lopussa esittelemästäni ratkaisusta milloin missäkin ja moni on aluksi todennut, että ”onhan meillä some-palvelut”. Some-palveluiden ongelmana on kuitenkin, että pitää rakentaa kattavat verkostot tai kuulua kattavaan verkostoon. Esimerkiksi isoisäni tapauksessa pitäisikö hänen perustaa Facebook-palveluun canasta korttipeliin liittyvä ryhmä vai liittyä asuinpaikkansa erilaisiin ryhmiin ja kysellä niistä kiinnostuneita?
Pienellä paikkakunnalla alueellinen ryhmä toki voisi toimia paremmin, sillä yleensä pienellä paikkakunnalla some-palvelua täydentää toimiva puskaradio. Sama ei välttämättä kuitenkaan toimi suuremmissa kaupungeissa (Helsinki, Tampere, Turku …), sillä isommissa kaupungeissa ongelmana ainakin Facebook-ryhmissä on alueelliset ”rajat” tai ihmisten tuottama suuri määrä sisältöä ryhmään ilman kunnon suodatusta, mistä voisi poimia vain kiinnostavat viestit.
Alla hahmotelmaa millaisia erilaisia Facebook-ryhmiä voisi olla tähän tarkoitukseen. Mielestäni Facebook tai muut some palvelut eivät tästä syystä toimi tarpeeksi hyvin samasta asiasta kiinnostuneiden löytämiseksi.
Ratkaisussa tärkeimmät toiminnallisuudet ovat, että käyttäjät näkevät mitä ympärillä tapahtuu esimerkiksi tapahtumatiedot kartalla tai listana ja käyttäjät voivat tilata ilmoituksia haluamistaan tapahtumista.
Käytännössä ratkaisu on yksinkertainen. Rekisteröitynyt käyttäjä syöttää palveluun esimerkiksi jalkapallo, koripallo, canasta-korttipeli kokoontumisten tietoja eli mitä, missä ja milloin tiedot. Muut käyttäjät saavat ilmoituksia tapahtumista itse määriteltyjen kriteerien perusteella. Määriteltäviä kriteereitä olisivat ainakin seuraavat:
etäisyys omasta sijainnista (5km säteellä),
toiminta (jalkapallo, sauvakävely, neulonta),
ajankohta (klo 18-20 välillä)
Nyt varmaankin joku lukijoista toteaa, että taas yksi verkkopalvelu lisää.
Totta, kyseessä on yksi palvelu lisää ainakin tietojen syöttämisen suhteen. Kehitettävän palvelun pitää olla yhteensopiva Linked Events rajapinnan kanssa, jotta samojen verkkosivujen ja mobiilisovelluksien kautta voi löytää sekä kulttuuritapahtumien tietoja että satunnaisten kokoontumisten tietoja. Ilman yhtymäkohtaa muihin tapahtumatietoihin ja avointa rajapintaa ei ratkaisulla olisi tulevaisuutta. Uskallan ennustaa, että tapahtumatiedot tulevat näkymään samalla tavalla Google Mapsissa kuin joukkoliikennetiedot Tampereella.
Listasin alle muutamat mieleeni tulevat käyttäjäryhmät, jotka voisivat syöttää tietoja palveluun:
Pelikaveria kaipaavat
Täydennystä peliporukkaan kaipaavat
Leikkikavereita lapsilleen kaipaavat
Erityislapsien vanhemmat (FB-ryhmissä mainittu, että erityislapsia syrjitään)
Kirjaston henkilökunta henkilön puolesta (esim. ikäihmisen puolesta)
Maahanmuuttajien parissa työskentelevät (jalkapallossa ei tarvita yhteistä kieltä)
Sosiaalityöntekijät, seurakunnan työntekijät, yms.
#suomi100 missio: Samasta asiasta kiinnostuneiden henkilöiden kohtaamisen edistäminen
Kehitettävä nettipalvelu sopisi hyvin #suomi100 hankkeeksi ja ratkaisu ei varmasti maksaisi yli 200 000€. Summa on pieni suhteessa hyötyihin, joita alla lueteltuna.
Sosiaalinen yksinäisyys vähenee
Yhteisöllisyys kasvaa
Ilmoitus tapahtumasta innostaa toimintaan, “Minulla onkin tässä aikaa”
Tiedolla johtamiseen tietoa, esim. ulkoilupaikan kunnossapitoon resursseja (käyttömäärä, osa big dataa)
Tieto poikii markkinoita: tarvikemyyjälle tieto missä potentiaalisia asiakkaita (ongelma vai mahdollisuus?)
Aktiiveille tehokas tiedotuskanava, “Voisin mä vetää nuorille jalkapallopelit välillä, mut en mä seuratoimintaa jaksa”
Lupaan…
Lupaan järjestää leikkimielistä jalkapallon peluuta lapsille ja nuorille läheisellä kentällä joka viikko (pl. kesälomani) vuonna 2018, jos nettipalvelu perustetaan vuoden 2017 aikana. Minulla on jo pilli hankittuna.
Poikani kaipaa myös kunnon pelejä ja pelaisi varmasti jalkapalloa vaikka joka päivä jos löytyisi pelikavereita.
Mitä jos ravintoloiden lounastarjontaa voisi tarkastella karttanäkymän kautta? Tulisiko tilattua sähköisiä ilmoituksia lempiruuista esim. 5km säteeltä kotoa tai työpaikalta?
Jos ravintoloiden ruokalistojen tiedot olisivat avointa dataa yllä esitettyihin kysymyksiin voisi kehittää ratkaisun. Internetissä on jo sivustoja, jotka esittävät useiden ravintoloiden lounastietoja kootusti yhdellä näkymällä. Esimerkki tällaisesta sivustosta on pna.fi, joka esittää yhdellä sivulla kaikkien Tampereen opiskelijaravintoloiden ruokatarjonnan. Nämä sivustot yleensä perustuvat ns. hakurobotteihin (crawler), jotka määritellään hakemaan automaattisesti halutut tiedot tietyiltä sivuilta ja julkaisemaan samat tiedot eri muodossa toisella sivulla.
Palvelukeskukset tarvitsevat ruokalistojen hallintaan ja julkaisemiseen järjestelmän
Tampereen sosiaali- ja terveyspalvelumallissa alueiden palveluja keskitetään hyvinvointikeskuksiin ja lähitoreille. Lähitorit ovat tarkoitettu kaikenikäisten kohtaamispaikoiksi, mistä saa muun muassa ruokaa. Myös yksityisten toimijoiden palveluja löytää lähitorin yhteydestä. Yksi tällainen lähitori on Kuuselakeskus Tampereen Härmälässä.
Tietääkseni Kuuselakeskuksessa ei vielä hyödynnetä muuta ohjelmistoa kuin Microsoft Officea ruokalistan manuaaliseen laatimiseen. Laatimisen jälkeen ruokalista julkaistaan PDF-tiedostona nettisivuilla. Lähitoreille ja hyvinvointikeskuksille on kehitteillä yhteinen WordPress julkaisualustaan perustuva portaaliratkaisu, jonka avulla on tarkoitus hallinnoida ja julkaista eri osa-alueiden tietoja kuten tapahtumatietoja. WordPress julkaisualustaan voisi samalla kehittää lisäosan ruokalistojen hallintaan ja tietojen julkaisuun avoimena datana rajapinnan kautta.
Haaste: Avoimen lähdekoodin järjestelmä palvelukeskusten ja muiden paikkojen ruokalistojen hallintaan
Palvelukeskuksien ja muiden ruokaa tarjoavien paikkojen ruokalistojen hallintaan tarvitaan avoimeen lähdekoodiin pohjautuva järjestelmä, joka hyödyntää avoimen tiedon käytäntöjä ja rajapintoja. Tällä hetkellä eri toimijat ilmoittavat ruokalistat erilaisin tavoin kuten verkkosivuillaan taulukkoina, liitetiedostoina (.docx, pdf), facebook sivuilla kommenttina.
Tiedon ollessa rakenteellista ja helposti saavutettavaa voidaan rakentaa erilaisia tietoa hyödyntäviä palveluja kuten esimerkiksi lempiruuan ilmoittajapalvelun. Esimerkki palvelun avulla käyttäjä voisi tilata sähköpostiin ilmoituksen, kun tarjolla on hänen lempiruokaansa, esimerkiksi Lindströmin pihvejä. Voisiko ruokalistatiedot jopa edistää erilaisten henkilöiden sosiaalisia suhteiden syntymistä ”Lähdetään lounaalle?”- palvelulla?
Ruokalistojen tietoja voi täydentää vielä yhdistämällä siihen Fineli-tiedot. Myös ruoka-aineet allergeenitiedoilla saisi paremmin esille ja myös sopivien ruokien haussa voisi hyödyntää kyseistä tietoa. Tietoja voi myös viedä eri järjestelmiin esimerkiksi palvelukeskuksissa tiedot voisi myös viedä automaattisesti potilas- tai asukastietojärjestelmiin. Tiedottaminen myös paranisi, kun ruokalistatiedot saisi näkymään esimerkiksi info-tv näkymissä.
Tulevaisuudessa tietojen saavutettavuuteen tulee vaikuttamaan EU:n asettama saavutettavuusdirektiivi, joka astuu voimaan mahdollisesti jo vuonna 2017. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2020 mennessä kaikkien julkisen sektorin verkkopalveluiden täytyy olla saavutettavia, myös vanhojen palvelujen. Avointen rajapintojen kautta saatavalle tiedolle on helpompi kehittää erilaisia kohderyhmiä tukevia saavutettavia ratkaisuja.
Löytävää työtä tekevä ammattilainen tarvitsee työssään avointa ja piilossa olevaa tapahtumatietoa. Piilossa olevalla tapahtumatiedolla tarkoitan sellaisten tapahtumien tietoja, joita ei haluta jakaa julkisesti, mutta niiden tapahtumien tietoja halutaan hallita samassa palvelussa kuin muut tapahtumatiedot esim. tiedottamisen tai raportoinnin takia.
Tapahtumatietojen hallintapalvelusta pitää siis löytyä parametri tapahtuman näkyvyyden hallintaan.
Miten ammattilainen voisi hyödyntää avointa ja piilossa olevaa tapahtumatietoa?
Ammattilainen voi ehdottaa tietojen perusteella läheltä sopivaa toimintaa tai sopivia ryhmiä löydetyn elämään. Sopivasta toiminnasta osa voi olla ns. piilossa, mutta jos ammattilaisella olisi myös piilossa olevaan tietoon pääsy niin hän voisi kokeilla löytää kaikkia hyödyntävää ratkaisua.
Miksi tapahtumat halutaan pitää piilossa?
Syitä miksi jotkut tapahtumat halutaan pitää piilossa ovat esimerkiksi tilan rajallisuus,sisäpiirin tapahtuma tai ryhmä on jo täynnä. Toki ryhmän ollessa täynnä pitää kiinnostusta hyödyntää tarjonnan kasvattamiseen tavalla tai toisella esim. ottamalla potentiaaliset osallistujat jonoon ja kertomalla päättäville tahoille kiinnostuneiden jonoista.
Helsingin kaupunki tarjoaa uudessa palvelukartassa toimipisteiden esteettömyystiedot vakioidussa muodossa. Samat tiedot on saatavilla myös avoimen rajapinnan kautta.
Mitä jos esteettömyystiedot yhdistäisi tapahtumatietojen kanssa samaan näkymään?
Siitä seuraisi oikein mukavia asioita, jos esteettömyystiedot olisi saatavilla avoimen rajapinnan kautta.
Hyödyt:
Tapahtumatietojen syöttäjien ei tarvitse itse huolehtia tapahtumapaikan esteettömyystietojen syöttämisestä.
Esteettömyystiedot olisivat yhtenäisemmät.
Tapahtumapaikkojen esteettömyystietojen kattavuus paranisi, sillä tapahtumapaikan omistajalle esteettömyystietojen puuttuminen on huonoa mainosta niin se motivoisi omistajaa hoitamaan tiedot kuntoon. Voisiko jopa yhdenvertaisuuslaki velvoittaa hoitamaan esteettömyystiedot kuntoon?
Alla kuvakaappaus tapahtumapaikan esteettömyystietojen puuttumisesta Helsingin palvelukarttapalvelussa 11.3.2016:
Helsingin Musiikkitalon esteettömyystiedot Helsingin uudessa palvelukarttapalvelussa 11.3.2016
Puuttuvien esteettömyystietojen täydentämisessä voisi hyödyntää pelillistämistä, jolloin myös osallistuja hyötyisi aktiivisuudesta esim. referenssinä.
Miten asiassa pitäisi edetä?
Ehdottomasti tekemällä yhteistyötä. Esimerkiksi messis.fi tapahtumatietojen hallintapalvelu ja Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE:n miettimään yhteistyökuvioita. Helsingin palvelukartan esteettömyystietojen hallinta on jo hyvällä mallilla niin sieltä vaan järjestelmistä ja käytännöistä kopiot muihin kuntiin.
Oletko vapaaehtoistoimintaa koordinoiva henkilö? Tuleeko joskus tarve organisoida saattajia avuksi tapahtumaan? Ärsyttääkö copy-pasteta tapahtumatiedot toiminnanohjausjärjestelmään?
Vapaaehtoistoiminnan koordinointi sähköistyy kovaa vauhtia. Muun muassa HelsinkiMissio kehittää Clara-toiminnanohjausjärjestelmää vapaaehtoistoiminnan koordinointiin ja veloittaa siitä muilta käyttäjäorganisaatioilta vain ylläpitoon ja kehityskuluihin menevän rahasumman jaettuna organisaatiot (tilanne vuonna 2015). Ensikertaa kun kuulin järjestelmästä niin vaikutti siltä, että järjestelmän kehittäminen on ketterää ja järjestelmään otetaan nopeasti käyttöön ominaisuuksia jotka tehostavat merkittävästi koordinointityötä. Tapahtumatietojen tuonti avoimesta rajapinnasta olisi varmaan sellainen ominaisuus, joka saisi korkean prioriteetin.
Jos tapahtumatiedot tulisivat toiminnanohjausjärjestelmään rajapintojen kautta niin se säästäisi merkittävästi työtä.
Saattajapalvelun käyttäjien törmäyttäminen
Toiminnanohjausjärjestelmä voisi myös mahdollistaa saattajapalvelun käyttäjien törmäyttämisen, jos he niin haluavat. Käyttäjät voivat merkitä joko itsenäisesti tapahtuman kiinnostuksen kohteeksi tai sitten koordinaattorin toimesta. Tätä tietoa hyödyntäen koordinaattori voi kysellä sitten tarkemmin onko kiinnostusta lähteä tapahtumaan tai sitten kiinnostuneet henkilöt voivat itse keskustella tapahtumaan lähdöstä.
Myyntitilaisuuksien tapahtumatiedot avoimena tietona/datana avoimen rajapinnan kautta kasvattaisi merkittävästi pienyrittäjien myyntiä. Työskentelen RAY:n projektissa ikäihmisten parissa ja näen paljon face to face myyntityötä tekeviä yrittäjiä eri palvelukeskuksissa myymässä erilaisia ikäihmisille tarkoitettuja tuotteita kuten kenkiä, laukkuja, pienapuvälineitä ja leivonnaisia. Face to face myyntitapahtumia on siis paljon, mutta mistään ei löydy kattavasti tiedot tapahtumista. Myöskään ilmoituksia sähköpostiin myyntitapahtumista ei pysty tilata keskitetysti määriteltävillä kriteereillä. Tämä vaikuttaa myös omaan työhöni niin, etten kykene helposti tarjoamaan myyntitapahtumien tietoja ikäihmisille edes paperitulosteena. Tietojen koonti vaatisi liikaa käsityötä, joka ei ole mielestäni tätä päivää.
Ratkaisu: Nettipalvelu, josta myyntitilaisuuksien tiedot avoimena tietona
Suomeen tarvitaan kansallinen nettipalvelu, josta saisi myyntitilaisuuksien tapahtumatiedot avoimena tietona/datana avoimen rajapinnan kautta. Nettipalvelun voisi pystyttää yrittäjiä edustava taho esim. Suomen yrittäjät. Kansallisen nettipalvelun kehittäminen maksaisi noin 100 000€ eikä se olisi suuri summa hyötyihin nähden. Jopa yhteiskunta voisi osallistua järjestelmän kehittämiseen verovaroin, sillä rahat tulisivat takaisin parantuneen myynnin verotulojen kautta. Turun kaupunki tarjoaa avoimella lähdekoodilla toteutetun tapahtumatietojen hallintaan tarkoitetun alustan, joka sopisi varmasti tähän tarkoitukseen.
Ikäihmisten omaiset ja apuvälineammattilaiset hyötyisivät
Eikä se, että pelkästään myyjät hyötyisivät vaan esimerkiksi pienapuvälineiden kohdalla ammattilaiset tai omaiset voisivat katsoa missä tietyn apuvälinekaupan edustaja kiertää ja sitä kautta päästä hypistelemään ja sovittamaan apuvälineitä asiakkaiden kanssa.
Kokeilemalla selviäisi
Olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon esittämäni ratkaisu tehostaisi myyntiä. Tämä selviäisi ainoastaan kokeilemalla. Toivottavasti yrittäjien puolesta toimivat tarttuvat tähän ideaan.
—
2.6.2017: Koko artikkeli meni uusiksi, oli niin hätäisesti kirjoitettu.
