Avoin kutsujärjestelmä ikäihmisille ja palvelukeskuksiin

Tämä kirjoitus oli julkaistu aikaisemmin markosu.net blogissani elokuussa 2014. Idea on vieläkin ajankohtainen, sillä kutsujärjestelmät ovat sidottuja palvelun toimittajiin eikä standardoituja rajapintoja ole tiedonsiirtoon.

Olin ehtinyt työskennellä Likioma-projektissa muutaman kuukauden, kun erään keskustelun jälkeen havahduin siihen, että kaikki kutsujärjestelmiin ts. avunpyyntöjärjestelmiin liittyvät toiminnot ”nauttivat” vendor lock in -tilanteesta. Kyseessä on siis tilanne, jossa tuotteen tai palvelun vaihtaminen on hankalaa tai vaihdon kustannukset kohtuuttoman suuria sekä nykyisen järjestelmän kehittäminen on riippuvainen nykyisestä palveluntarjoajasta. Käytännössä esimerkiksi palvelukodin laajentuessa joudutaan ostamaan saman valmistajan tuotteita lisää tai vaihtamaan kaikki uusiin. Tähän minulla olisi kustannustehokas ratkaisu, joten kannattaa lukea lisää alempaa.

Viiden minuutin video avoimuudesta ja siihen liittyvistä hyödyistä:

https://www.youtube.com/watch?v=3cZGQHgrH80#t=76

Idea

Miltä kuulostaa avoin kutsujärjestelmä, jossa kaikki siihen liittyvä on niin avointa kuin pystyy? Monelle varmaan tulee mieleen: ”Mikäs se sellainen avoin kutsujärjestelmä on? En minä ainakaan halua kertoa tietojani avoimesti maailmalle.” Tässä yhteydessä avoimuudella tarkoitetaan kehittämistä avoimesti niin, että kuka vaan voi osallistua kehittämiseen eikä kenelläkään ole yksinoikeutta kehitystyön tulokseen. Tarkoitus on perustaa samanlaista toimintaa kuin RuuviTracker-projektilla, jossa tarkoituksena on rakentaa avoimuuteen perustuva paikannusjärjestelmä.

Alla karkeasti kuvattuna yksi toteutusvaihtoehto:

Avoimiin tekniikoihin perustuva kutsujärjestelmä olisi suunniteltu ensisijaisesti kotona asuville ikäihmisille. Teknisesti järjestelmä voisi koostua räätälöidyllä ohjelmistolla varustetusta älypuhelimesta, joka toimii tukiasemana kutsunapille. Tukiasema sijoitetaan asunnon keskeiselle paikalle niin, että yhteydet toimivat. Kutsunappi kulkee asukkaan mukana esim. ranteessa, kaulassa ja välittää tarvittaessa hälytyksen tukiaseman kautta päivystykseen.

Kutsujärjestelmän käyttö hätätilanteessa:

Käyttäjä painaa nappia
Tukiasema välittää hälytyksen eteenpäin
Puheyhteys päivystykseen napin kautta tai asuntoon asennetun puheyksikön tms. kautta.

Piirros, jossa rannekellosta lähtee hälytys puhelimeen ja siitä eteenpäin karttanäkymään valvomoon — Kutsujärjestelmän toimintaperiaate

Laitteisto

Tukiasema: Älypuhelin tai mini-pc (esim. Raspberry Pi)

Tukiasemana hyödynnetään valmista kuluttajatuotetta, koska erillisen laitteiston kehittäminen tuo lisää hallittavaa projektiin. Mahdollista tulevaisuudessa, riippuen kiinnostuksesta.

Vaatimukset:

Ilmoitukset parametroitavissa monipuolisesti esimerkiksi ilmoittaa virran loppumisesta sähköpostilla tai tekstiviestillä,..
ilmoittaa verkkoyhteyden ongelmista, parametroitavissa monipuolisesti

Kutsunapin rauta (hardware):

Käytetään valmiita komponentteja (avoimia jos saatavilla) ja tehdään mahdollisimman yksinkertaiseksi ladonta piirilevylle. Rauta koostuu pääosiltaan tiedonsiirtopiiristä ja virtalähteestä (akku/paristo) sekä painokytkimestä, joka vastaanottaa painalluksen.

Kutsunapin ulkokuori:

Kutsunapin rauta (hardware) määrittää kokoluokan millainen kutsunappi on mitoiltaan.

Ensimmäisessä vaiheessa kutsunapille on tarkoitus luoda 3D-tulostuksen avulla erilaisia koteloita. Kotelot voivat olla rannekelloja, kaulakoruja tai ihan millaisia vaan kunhan komponentit sopivat yhteen. 3D-tulostusmallit jaetaan avoimella lisenssillä (CC BY 4.0) ja ovat saatavilla vapaasti esimerkiksi Thingiverse sivustolta.

Jotta kotelo olisi tiivis niin painokytkimen kohdalle pitää kehittää joustavasta materiaalista suoja, joka liimataan koteloon tiiviisti kiinni. Myös suojaan liittyvät tiedot ovat vapaasti saatavilla.

Tiedonsiirto:

Tiedonsiirrossa pyritään hyödyntämään avoimia standardoituja rajapintoja ja tiedonsiirtotekniikoita. Tärkein ominaisuus tiedonsiirrossa napin ja tukiaseman välillä on, että siirto ei kuluta paljoa virtaa. Alla mahdollisia tiedonsiirtotekniikoita:

matkapuhelinverkko
Bluetooth
radiotaajuus: 868.95 MHz
tai muu tekniikka

Tulevaisuuden kilpailutukset avoimella kutsujärjestelmällä?

Olen aina ollut sitä mieltä, että kilpailutuksessa laatu pitää olla tärkein kriteeri eli sillä pitää olla suurin painoarvo pisteissä. Tuntuu kuitenkin, että tällä hetkellä kilpailutukseen vaikuttaa eniten tuotteen ominaisuudet tai palvelun sisältö. Joskus jopa käy niin, että tuotteen ominaisuudet ratkaisevat jo voiton tarjousvaiheessa (Ilta-Sanomat, 3.1.2008: Tamperelaista kilpailutusta: Vain yhden yhtiön tuotteet kelpaavat).

Miten avoin kutsujärjestelmä voisi muuttaa kilpailutusta? Tässä visioni.

Alla kuva kutsujärjestelmiin liittyvästä perinteisestä kilpailutuksesta, johon osallistuu tällä kertaa vain kaksi palveluntarjoajaa.

He tarjoavat edustamaansa tuotetta ratkaisemaan tuotteelle asetettuja vaatimuksia ja laadun osalta lupaavat sitä mitä kilpailuttaja haluaa. Kilpailuttaja sitten valitsee parhaimman näistä tarjouksessa määriteltyjen kriteerien perusteella.

Kilpailutuksen ratkaisi palveluntarjoaja2:n tuotteessa ollut ominaisuus, jota ei löytynyt muilta osallistuneilta. Palveluntarjoaja2:n laatulupauksissa oli enemmän puutteita, mutta tuotteen ominaisuuksilla oli suurempi painoarvo tässä kilpailutuksessa.

Avoin kutsujärjestelmä tuotteena kilpailutuksessa

Kaikki toimijat samalla viivalla, kun kaikilla sama tuote. Ainoastaan laadulla pystyy kilpailemaan ja mukaan kilpailutukseen voi osallistua kuka vain ilman omaa tuotetta. Tällaista sen kilpailun pitää olla. Alla kuva kilpailutuksesta, jossa kaikilla sama tuote eli vain laatu ratkaisee.

Avoimen tiedon avulla voidaan vähentää yksinäisyyttä

Uskallan väittää, että avoimen tiedon avulla voidaan vähentää yksinäisyyttä ja erityisesti sosiaalista yksinäisyyttä, joka johtuu sosiaalisen verkoston puutteesta tai siitä, ettei koe kuuluvansa mihinkään ryhmään. Alla perusteluni ja esitän myös teknisen ratkaisun asiaan kirjoituksen lopussa.

Samasta asiasta kiinnostuneiden henkilöiden kohtaaminen on kiinni liikaa sattumasta

Käytän esimerkkinä 93-vuotiasta isoisääni, joka asuu pienellä paikkakunnalla. Hän haluaisi löytää pelikavereita pelaamaan canasta korttipeliä. Olen koonnut alle taulukkoon välineitä mitä eri käyttäjät voisivat hyödyntää pelikavereiden löytämiseksi. (some= sosiaalisen median palvelut)

Käyttäjä: Ei tietotekniikkaa hyödyntävä	Käyttäjä: Tietotekniikkaa hyödyntävä, ei somea	Käyttäjä: Tietotekniikkaa ja somea hyödyntävä
Fyysiset ilmoitustaulut
Lehti-ilmoitus
Verkostot (puskaradio, f2f)
Organisaatioiden kautta (yhdistykset,kirjaston henkilökunta, sosiaaliohjaaja,…)
Paikallinen radiomedia
Katumainonta
	Kaupungin, kaupunginosasivut, järjestöjen sivut
	Sähköpostilistat
		Facebook, Facebook-ryhmät
		Twitter
		Whatsapp
		Muut some palvelut

Isoisäni kuuluu ryhmään, joka hyödyntää tietotekniikkaa, mutta ei käytä sosiaalisen median palveluita. Kävin vierailulla isoisäni luona ja käytiin kiertelemässä vähän paikkoja mitä ilmoitustauluja on käytettävissä. Myös asuinpaikan nettisivuja tutkittiin. Todettiin, että ainoa järkevä väline olisi laatia paperisia ilmoituksia kirjaston ja kauppojen ilmoitustauluille. Päädyttiin kuitenkin siihen, että antaa olla koko juttu, koska ei isoisänikään lue ilmoitustauluja niin ei niitä varmaan kukaan muukaan lue.

Onneksi isoisälläni on isoäitini kaverina niin ei tarvitse olla ihan yksin. Veikkaan, että canasta pelikaverit virkistäisivät ja toisivat vaihtelua isoisäni arkeen, joten toivottavasti tulevaisuudessa pelikavereiden löytämiseen olisi tarjolla toimivampi väline. Esittelen kirjoituksen lopussa toimivan välineen.

93-vuotiaan pappani kädessä kynä, jolla hän kirjoittaa pelikaverin hakuilmoitusta — 93-vuotias isoisäni kirjoittaa paperille ilmoitusta, jolla hakee pelikavereita

Lasten/nuorten klo 18 yksinäisyys, mistä satunnaiseen toimintaan kavereita?

Mistä pelikavereita lapselle tai nuorelle, joka ei halua sitoutua ohjattuun toimintaan vaan haluaisi esimerkiksi pelailla rennosti jalkapalloa mukavassa porukassa satunnaisesti arki-iltaisin klo 18 aikoihin? Onko ainoa tapa liittyä jalkapalloseuraan ja sitä kautta löytää pelikavereita, ettei tarvitse klo 18 aikoihin yksin potkia jalkapalloa koulun kentällä kun muut ovat harrastamassa?

Tämä ongelma ei ole vain lasten tai nuorten ongelma vaan myös ruuhkavuosia elävä perheenisä voi kaivata samalla tavalla satunnaista pelailua, mutta pelikavereiden etsimiseen ei ole resursseja. Kunnon peleihin tarvitaan kuitenkin vähintään kahdeksan(8) pelaajaa niin siinä on aikamoinen työ haalia tarvittava määrä pelaajia kasaan.

”Onhan meillä some-palvelut”

Olen puhunut tämän kirjoituksen lopussa esittelemästäni ratkaisusta milloin missäkin ja moni on aluksi todennut, että ”onhan meillä some-palvelut”. Some-palveluiden ongelmana on kuitenkin, että pitää rakentaa kattavat verkostot tai kuulua kattavaan verkostoon. Esimerkiksi isoisäni tapauksessa pitäisikö hänen perustaa Facebook-palveluun canasta korttipeliin liittyvä ryhmä vai liittyä asuinpaikkansa erilaisiin ryhmiin ja kysellä niistä kiinnostuneita?

Pienellä paikkakunnalla alueellinen ryhmä toki voisi toimia paremmin, sillä yleensä pienellä paikkakunnalla some-palvelua täydentää toimiva puskaradio. Sama ei välttämättä kuitenkaan toimi suuremmissa kaupungeissa (Helsinki, Tampere, Turku …), sillä isommissa kaupungeissa ongelmana ainakin Facebook-ryhmissä on alueelliset ”rajat” tai ihmisten tuottama suuri määrä sisältöä ryhmään ilman kunnon suodatusta, mistä voisi poimia vain kiinnostavat viestit.

Alla hahmotelmaa millaisia erilaisia Facebook-ryhmiä voisi olla tähän tarkoitukseen. Mielestäni Facebook tai muut some palvelut eivät tästä syystä toimi tarpeeksi hyvin samasta asiasta kiinnostuneiden löytämiseksi.

Alueryhmä	Toimintaryhmä
Härmälä	Härmälä jalkapallo Härmälä koripallo Härmälä sauvakävely
Koivistonkylä	Koivistonkylä jalkapallo Koivistonkylä koripallo Koivistonkylä sauvakävely
Peltolammi	Peltolammi jalkapallo Peltolammi koripallo Peltolammi sauvakävely
Viinikka	Viinikka …
Nekala	Nekala …

Avoimeen tietoon perustuva ratkaisu

Ratkaisussa tärkeimmät toiminnallisuudet ovat, että käyttäjät näkevät mitä ympärillä tapahtuu esimerkiksi tapahtumatiedot kartalla tai listana ja käyttäjät voivat tilata ilmoituksia haluamistaan tapahtumista.

Käytännössä ratkaisu on yksinkertainen. Rekisteröitynyt käyttäjä syöttää palveluun esimerkiksi jalkapallo, koripallo, canasta-korttipeli kokoontumisten tietoja eli mitä, missä ja milloin tiedot. Muut käyttäjät saavat ilmoituksia tapahtumista itse määriteltyjen kriteerien perusteella. Määriteltäviä kriteereitä olisivat ainakin seuraavat:

etäisyys omasta sijainnista (5km säteellä),
toiminta (jalkapallo, sauvakävely, neulonta),
ajankohta (klo 18-20 välillä)

Nyt varmaankin joku lukijoista toteaa, että taas yksi verkkopalvelu lisää.

Totta, kyseessä on yksi palvelu lisää ainakin tietojen syöttämisen suhteen. Kehitettävän palvelun pitää olla yhteensopiva Linked Events rajapinnan kanssa, jotta samojen verkkosivujen ja mobiilisovelluksien kautta voi löytää sekä kulttuuritapahtumien tietoja että satunnaisten kokoontumisten tietoja. Ilman yhtymäkohtaa muihin tapahtumatietoihin ja avointa rajapintaa ei ratkaisulla olisi tulevaisuutta. Uskallan ennustaa, että tapahtumatiedot tulevat näkymään samalla tavalla Google Mapsissa kuin joukkoliikennetiedot Tampereella.

Palvelun kehittämistä ei tarvitsisi aloittaa tyhjästä, sillä Turun kaupunki on julkaisemassa tapahtumatietojen hallintaan käytettävän tietojärjestelmän avoimella lähdekoodilla kaikkien saataville. Toivottavasti Turun kehittämä järjestelmä tulee käyttöön myös muihin kuntiin. Olen aikaisemmin kirjoittanut aiheesta Tapahtumatiedot avoimeksi dataksi -ideasta. Pienellä muutoksilla Turussa kehitettyyn järjestelmään voidaan toteuttaa aikaisemmin mainitut toiminnallisuudet.

Ketkä tuottaisivat tapahtumatietoja palveluun?

Listasin alle muutamat mieleeni tulevat käyttäjäryhmät, jotka voisivat syöttää tietoja palveluun:

Pelikaveria kaipaavat
Täydennystä peliporukkaan kaipaavat
Leikkikavereita lapsilleen kaipaavat
Erityislapsien vanhemmat (FB-ryhmissä mainittu, että erityislapsia syrjitään)
Kirjaston henkilökunta henkilön puolesta (esim. ikäihmisen puolesta)
Maahanmuuttajien parissa työskentelevät (jalkapallossa ei tarvita yhteistä kieltä)
Sosiaalityöntekijät, seurakunnan työntekijät, yms.

#suomi100 missio: Samasta asiasta kiinnostuneiden henkilöiden kohtaamisen edistäminen

Kehitettävä nettipalvelu sopisi hyvin #suomi100 hankkeeksi ja ratkaisu ei varmasti maksaisi yli 200 000€. Summa on pieni suhteessa hyötyihin, joita alla lueteltuna.

Sosiaalinen yksinäisyys vähenee
Yhteisöllisyys kasvaa
Ilmoitus tapahtumasta innostaa toimintaan, “Minulla onkin tässä aikaa”
Tiedolla johtamiseen tietoa, esim. ulkoilupaikan kunnossapitoon resursseja (käyttömäärä, osa big dataa)
Tieto poikii markkinoita: tarvikemyyjälle tieto missä potentiaalisia asiakkaita (ongelma vai mahdollisuus?)
Aktiiveille tehokas tiedotuskanava, “Voisin mä vetää nuorille jalkapallopelit välillä, mut en mä seuratoimintaa jaksa”

Lupaan…

Lupaan järjestää leikkimielistä jalkapallon peluuta lapsille ja nuorille läheisellä kentällä joka viikko (pl. kesälomani) vuonna 2018, jos nettipalvelu perustetaan vuoden 2017 aikana. Minulla on jo pilli hankittuna.

Poikani kanssa potkimassa jalkapalloa — Poikani kaipaa myös kunnon pelejä ja pelaisi varmasti jalkapalloa vaikka joka päivä jos löytyisi pelikavereita.

Olen perustamassa miehille tarkoitettua ”marttayhdistystä” Pirkanmaalle

Muokattu 30.1.2017: Uuden työn ja tulevan paikkakunnan vaihdoksen takia en valitettavasti kykene enää edistää tätä asiaa.

Käsillä tekeminen on aina kiinnostanut minua. Kokeilin Tampere Hacklabin (5w) jäsenyyttä, mutta minulla ei ollutkaan aikaa säätää elektroniikan parissa. Se siitä ideasta. Työni puolesta minulle tarjoutui tilaisuus esitellä arjen pienapuvälineitä Härmälän Martoille. Tilaisuudesta jäi hyvä mieli ja marttailu vaikutti mielenkiintoiselta toiminnalta, jossa yhdistyy mukava porukka ja käsillä tekeminen.

Sain idean selvittää onko Pirkanmaalla marttayhdistystä, joka kelpuuttaisi miehen jäseneksi. Sellaista ei löytynyt, joten otin yhteyttä Pirkanmaan piirin marttayhdistykseen ja kyselin sieltä, miten mies pääsisi mukaan toimintaan. Heillä ei ollut antaa muuta neuvoa kuin, että perusta sellainen yhdistys Pirkanmaalle. Samalla sain tietää, että Pirkanmaalla on myös toinenkin mies, joka oli kysellyt samaa. Sain hänen yhteystietonsa ja nyt olemme sopineet, että lähdemme yhdessä perustamaan miesten marttayhdistystä Pirkanmaalle.

Perustin Google Docs palveluun suunnitteludokumentin, jotta asiasta kiinnostuneet voivat etänä kommentoida ja työstää suunnitteludokumenttia ennen kokoontumisia.

Ota yhteyttä, jos kiinnostuit tai heräsi kysymyksiä.

Palvelukeskuksien ja muiden ravintoloiden ruokalistat avoimeksi dataksi, tarve myös hallintajärjestelmälle

Mitä jos ravintoloiden lounastarjontaa voisi tarkastella karttanäkymän kautta? Tulisiko tilattua sähköisiä ilmoituksia lempiruuista esim. 5km säteeltä kotoa tai työpaikalta?

Jos ravintoloiden ruokalistojen tiedot olisivat avointa dataa yllä esitettyihin kysymyksiin voisi kehittää ratkaisun. Internetissä on jo sivustoja, jotka esittävät useiden ravintoloiden lounastietoja kootusti yhdellä näkymällä. Esimerkki tällaisesta sivustosta on pna.fi, joka esittää yhdellä sivulla kaikkien Tampereen opiskelijaravintoloiden ruokatarjonnan. Nämä sivustot yleensä perustuvat ns. hakurobotteihin (crawler), jotka määritellään hakemaan automaattisesti halutut tiedot tietyiltä sivuilta ja julkaisemaan samat tiedot eri muodossa toisella sivulla.

Palvelukeskukset tarvitsevat ruokalistojen hallintaan ja julkaisemiseen järjestelmän

Tampereen sosiaali- ja terveyspalvelumallissa alueiden palveluja keskitetään hyvinvointikeskuksiin ja lähitoreille. Lähitorit ovat tarkoitettu kaikenikäisten kohtaamispaikoiksi, mistä saa muun muassa ruokaa. Myös yksityisten toimijoiden palveluja löytää lähitorin yhteydestä. Yksi tällainen lähitori on Kuuselakeskus Tampereen Härmälässä.

Tietääkseni Kuuselakeskuksessa ei vielä hyödynnetä muuta ohjelmistoa kuin Microsoft Officea ruokalistan manuaaliseen laatimiseen. Laatimisen jälkeen ruokalista julkaistaan PDF-tiedostona nettisivuilla. Lähitoreille ja hyvinvointikeskuksille on kehitteillä yhteinen WordPress julkaisualustaan perustuva portaaliratkaisu, jonka avulla on tarkoitus hallinnoida ja julkaista eri osa-alueiden tietoja kuten tapahtumatietoja. WordPress julkaisualustaan voisi samalla kehittää lisäosan ruokalistojen hallintaan ja tietojen julkaisuun avoimena datana rajapinnan kautta.

Haaste Hyvinvointi Hackathoniin

Laadin otsikolla ”Avoimen lähdekoodin järjestelmä palvelukeskusten ja muiden paikkojen ruokalistojen hallintaan” haasteen Hyvinvointi hackathoniin, joka järjestettiin Helsingissä 21.-22.10.2016. Haasteen sisältö:

Haaste: Avoimen lähdekoodin järjestelmä palvelukeskusten ja muiden paikkojen ruokalistojen hallintaan

Palvelukeskuksien ja muiden ruokaa tarjoavien paikkojen ruokalistojen hallintaan tarvitaan avoimeen lähdekoodiin pohjautuva järjestelmä, joka hyödyntää avoimen tiedon käytäntöjä ja rajapintoja. Tällä hetkellä eri toimijat ilmoittavat ruokalistat erilaisin tavoin kuten verkkosivuillaan taulukkoina, liitetiedostoina (.docx, pdf), facebook sivuilla kommenttina.

Tiedon ollessa rakenteellista ja helposti saavutettavaa voidaan rakentaa erilaisia tietoa hyödyntäviä palveluja kuten esimerkiksi lempiruuan ilmoittajapalvelun. Esimerkki palvelun avulla käyttäjä voisi tilata sähköpostiin ilmoituksen, kun tarjolla on hänen lempiruokaansa, esimerkiksi Lindströmin pihvejä. Voisiko ruokalistatiedot jopa edistää erilaisten henkilöiden sosiaalisia suhteiden syntymistä ”Lähdetään lounaalle?”- palvelulla?

Ruokalistojen tietoja voi täydentää vielä yhdistämällä siihen Fineli-tiedot. Myös ruoka-aineet allergeenitiedoilla saisi paremmin esille ja myös sopivien ruokien haussa voisi hyödyntää kyseistä tietoa. Tietoja voi myös viedä eri järjestelmiin esimerkiksi palvelukeskuksissa tiedot voisi myös viedä automaattisesti potilas- tai asukastietojärjestelmiin. Tiedottaminen myös paranisi, kun ruokalistatiedot saisi näkymään esimerkiksi info-tv näkymissä.

Tulevaisuudessa tietojen saavutettavuuteen tulee vaikuttamaan EU:n asettama saavutettavuusdirektiivi, joka astuu voimaan mahdollisesti jo vuonna 2017. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2020 mennessä kaikkien julkisen sektorin verkkopalveluiden täytyy olla saavutettavia, myös vanhojen palvelujen. Avointen rajapintojen kautta saatavalle tiedolle on helpompi kehittää erilaisia kohderyhmiä tukevia saavutettavia ratkaisuja.

ps. Kannattaa tutustua myös kirjoitukseeni Tapahtumatiedot avoimeksi dataksi.

Lomakkeiden ja esitteiden yhteiskehittäminen hyödyntäen Git-versionhallintaohjelmistoa

Olen huolissani Raha-automaattiyhdistyksen sekä myös muiden julkisella rahoituksella toimivien rahoittajien avustamien projektien tuotoksien elinkaaresta. Yleensä tuotoksien hyödyntäminen ja päivitys loppuu, kun rahoitus loppuu projektilta tai hankkeelta. Joskus olisi myös mukava osallistua teoksien yhteiskehittämiseen jo projektin ollessa käynnissä. Luulen, että myös rahoittajat olisivat kiinnostuneita yhteiskehittämisestä.

Voisiko Git-versionhallintaohjelmiston käyttö ja GitHub-palvelun hyödyntäminen tarjota ratkaisua teoksien elinkaareen liittyviin ongelmiin?

Git on versionhallintaohjelmisto, joka koostuu suuresta määrästä pieniä komentoriviohjelmia, jotka toteuttavat kukin omia yksittäisiä toimintoja. Git mahdollistaa hajautetun ohjelmiston kehittämisen samalla estäen datan virheellisyyden ja katoamisen hyödyntäen tiedostokohtaisia tarkistussummia.

GitHub-palvelu hyödyntää git versionhallintaohjelmistoa ja tarjoaa käyttäjien projekteille koodivarastojen (repository) hallinnointiin graafisia työkaluja. Käyttäjät voivat luoda joko julkisia tai maksullisia yksityisiä koodivarastoja projekteilleen. GitHubin käyttöliittymä sisältää erilaisia sosiaalista mediaa muistuttavia ominaisuuksia kuten koodivarastojen seuraamisen, muutoksien kommentointi sekä virheiden ja muiden huomioiden raportoinnin koodivaraston yhteydessä olevaan tikettiosioon (issues).

Käytettäessä edellä mainittuja työkaluja ketterästi pitää tuotokset olla lisensoitu sopivalla avoimen tiedon lisenssillä esim. Creative Commons -lisenssillä, jolloin teoksia voi käsitellä lisenssiehtojen mukaisesti eikä tarvitse tulkita tekijänoikeuslakia.

Tiedoston tallennusmuodoksi kannattaa valita pakkaamaton tiedostomuoto esim. LibreOfficesta löytyvä Flat XML ODF Text Document, jonka tunnistaa .fodt tiedostopäätteestä. LaTex ladontajärjestelmän tiedostoja voi myös hallinnoida edellä mainituilla työkaluilla.

Esimerkki case: RAY:n projektin kehittämä arviointilomake

Vaiheet pääpiirteittäin ja kaikkien saatavilla olevilla ohjelmilla:

Luo arviointilomake Libreofficella.
Tallenna esim. .fodt tiedostoksi, muitakin Flat XML tiedostomuotoja on.
Siirrä git-sovelluksella tiedosto GitHubin koodivarastoon (repository). Vaatii käyttäjätunnuksen GitHub palveluun.
Jos haluat tehdä muutoksia arviointilomakkeelle niin hae uusin versio koodivarastosta git-sovelluksella.
Tee muutokset
Siirrä muutettu tiedosto takaisin koodivarastoon.
Kuka tahansa voi kopioida (fork) koodivaraston GitHub-palvelussa
Kehittämistä voi jatkaa rinnakkain eri kehityshaaroissa tai myös yhdistellä kehityshaaroja (pull request)
…

Vaiheet myös täydennettynä kuvakaappauksilla Google Slides palvelussa.

Kuvakaappauksien lähde: https://github.com/markosu/Arviointilomake-RAY-projektin-tyokalu

Mitkä projektit voisivat hyödyntää tätä tapaa?

MuistiMike -työkalu
Ikäihmisille tieto- ja viestintätekniikan opetusmateriaalia luovat esim. SeniorSurf
6aika avoimet innovaatioalustat
KAIKKI JULKISTA RAHOITUSTA SAAVAT

Löytävää työtä tekevä ammattilainen tarvitsee avointa ja piilossa olevaa tapahtumatietoa.

Löytävää työtä tekevä ammattilainen tarvitsee työssään avointa ja piilossa olevaa tapahtumatietoa. Piilossa olevalla tapahtumatiedolla tarkoitan sellaisten tapahtumien tietoja, joita ei haluta jakaa julkisesti, mutta niiden tapahtumien tietoja halutaan hallita samassa palvelussa kuin muut tapahtumatiedot esim. tiedottamisen tai raportoinnin takia.
Tapahtumatietojen hallintapalvelusta pitää siis löytyä parametri tapahtuman näkyvyyden hallintaan.

Miten ammattilainen voisi hyödyntää avointa ja piilossa olevaa tapahtumatietoa?

Ammattilainen voi ehdottaa tietojen perusteella läheltä sopivaa toimintaa tai sopivia ryhmiä löydetyn elämään. Sopivasta toiminnasta osa voi olla ns. piilossa, mutta jos ammattilaisella olisi myös piilossa olevaan tietoon pääsy niin hän voisi kokeilla löytää kaikkia hyödyntävää ratkaisua.

Miksi tapahtumat halutaan pitää piilossa?

Syitä miksi jotkut tapahtumat halutaan pitää piilossa ovat esimerkiksi tilan rajallisuus,sisäpiirin tapahtuma tai ryhmä on jo täynnä. Toki ryhmän ollessa täynnä pitää kiinnostusta hyödyntää tarjonnan kasvattamiseen tavalla tai toisella esim. ottamalla potentiaaliset osallistujat jonoon ja kertomalla päättäville tahoille kiinnostuneiden jonoista.

Kuntalaisaloitteeni ”Varmennekorttiin perustuva tunnistauminen…” keräsi vuodessa vain viisi osallistujaa

Julkaisin 9.3.2015 ”Varmennekorttiin perustuva tunnistauminen käyttöön Tampereen kaupungin sähköisissä palveluissa” kuntalaisaloitteen. Lähetin kuntalaisaloitteen kuntaan tänään 14.3.2016. Aloite keräsi vuodessa viisi(5) osallistujaa.

Tällä hetkellä tilanne on, että perusterveydenhuollossa varmennekortti on käytettävissä, mutta hammashoidon sähköisessä asioinnissa ei ole. Kummassakin palvelussa Vetuma hoitaa tunnistautumisen käsittelyn, joten sekään ei selitä miksi palveluissa on eroa.

Saa nähdä mitä aloite saa aikaiseksi kunnan hallinnossa. Jos ei muuta niin tulipahan kokeiltua.

9.7.2018 lisäys:
Tampereen kunta vastasi 8.6.2018 seuraavasti:

Julkisen sektorin vuoden 2017 loppuun asti käytössä ollut Vetuma-tunnistusratkaisu on korvattu suomi.fi-tunnistamisen palvelulla. Jokaiseen kaupungin sähköiseen asiointipalveluun, jossa suomi.fi-tunnistaminen on käytössä (mm. hammashoito) on mahdollistettu kaikki kirjautumistavat (tupas-verkkoasiointitunnukset, mobiilivarmenne sekä varmennekortti).

Tapahtumatiedot ja esteettömyystiedot samassa näkymässä, parantaisiko esteettömyystietojen kattavuutta?

Helsingin kaupunki tarjoaa uudessa palvelukartassa toimipisteiden esteettömyystiedot vakioidussa muodossa. Samat tiedot on saatavilla myös avoimen rajapinnan kautta.

Mitä jos esteettömyystiedot yhdistäisi tapahtumatietojen kanssa samaan näkymään?

Siitä seuraisi oikein mukavia asioita, jos esteettömyystiedot olisi saatavilla avoimen rajapinnan kautta.

Hyödyt:

Tapahtumatietojen syöttäjien ei tarvitse itse huolehtia tapahtumapaikan esteettömyystietojen syöttämisestä.
Esteettömyystiedot olisivat yhtenäisemmät.
Tapahtumapaikkojen esteettömyystietojen kattavuus paranisi, sillä tapahtumapaikan omistajalle esteettömyystietojen puuttuminen on huonoa mainosta niin se motivoisi omistajaa hoitamaan tiedot kuntoon. Voisiko jopa yhdenvertaisuuslaki velvoittaa hoitamaan esteettömyystiedot kuntoon?

Alla kuvakaappaus tapahtumapaikan esteettömyystietojen puuttumisesta Helsingin palvelukarttapalvelussa 11.3.2016:

Helsingin Musiikkitalon esteettömyystiedot Helsingin uudessa palvelukarttapalvelussa 11.3.2016, esteettömyyskohdassa lukee "Toimipiste ei ole toimittanut esteettömyystietoja" — Helsingin Musiikkitalon esteettömyystiedot Helsingin uudessa palvelukarttapalvelussa 11.3.2016

Puuttuvien esteettömyystietojen täydentämisessä voisi hyödyntää pelillistämistä, jolloin myös osallistuja hyötyisi aktiivisuudesta esim. referenssinä.

Miten asiassa pitäisi edetä?

Ehdottomasti tekemällä yhteistyötä. Esimerkiksi messis.fi tapahtumatietojen hallintapalvelu ja Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE:n miettimään yhteistyökuvioita. Helsingin palvelukartan esteettömyystietojen hallinta on jo hyvällä mallilla niin sieltä vaan järjestelmistä ja käytännöistä kopiot muihin kuntiin.

Vapaaehtoistoimintaa koordinoivan ei tarvitsisi copy-pasteta tapahtumatietoja (saattajapalvelun) toiminnanohjausjärjestelmään

Oletko vapaaehtoistoimintaa koordinoiva henkilö? Tuleeko joskus tarve organisoida saattajia avuksi tapahtumaan? Ärsyttääkö copy-pasteta tapahtumatiedot toiminnanohjausjärjestelmään?

Vapaaehtoistoiminnan koordinointi sähköistyy kovaa vauhtia. Muun muassa HelsinkiMissio kehittää Clara-toiminnanohjausjärjestelmää vapaaehtoistoiminnan koordinointiin ja veloittaa siitä muilta käyttäjäorganisaatioilta vain ylläpitoon ja kehityskuluihin menevän rahasumman jaettuna organisaatiot (tilanne vuonna 2015). Ensikertaa kun kuulin järjestelmästä niin vaikutti siltä, että järjestelmän kehittäminen on ketterää ja järjestelmään otetaan nopeasti käyttöön ominaisuuksia jotka tehostavat merkittävästi koordinointityötä. Tapahtumatietojen tuonti avoimesta rajapinnasta olisi varmaan sellainen ominaisuus, joka saisi korkean prioriteetin.

Jos tapahtumatiedot tulisivat toiminnanohjausjärjestelmään rajapintojen kautta niin se säästäisi merkittävästi työtä.

Saattajapalvelun käyttäjien törmäyttäminen

Toiminnanohjausjärjestelmä voisi myös mahdollistaa saattajapalvelun käyttäjien törmäyttämisen, jos he niin haluavat. Käyttäjät voivat merkitä joko itsenäisesti tapahtuman kiinnostuksen kohteeksi tai sitten koordinaattorin toimesta. Tätä tietoa hyödyntäen koordinaattori voi kysellä sitten tarkemmin onko kiinnostusta lähteä tapahtumaan tai sitten kiinnostuneet henkilöt voivat itse keskustella tapahtumaan lähdöstä.

Face to face -myyntityötä tekevät hyötyisivät jos myyntitilaisuuden tiedot saisi avoimena tietona/datana avoimen rajapinnan kautta.

Myyntitilaisuuksien tapahtumatiedot avoimena tietona/datana avoimen rajapinnan kautta kasvattaisi merkittävästi pienyrittäjien myyntiä. Työskentelen RAY:n projektissa ikäihmisten parissa ja näen paljon face to face myyntityötä tekeviä yrittäjiä eri palvelukeskuksissa myymässä erilaisia ikäihmisille tarkoitettuja tuotteita kuten kenkiä, laukkuja, pienapuvälineitä ja leivonnaisia. Face to face myyntitapahtumia on siis paljon, mutta mistään ei löydy kattavasti tiedot tapahtumista. Myöskään ilmoituksia sähköpostiin myyntitapahtumista ei pysty tilata keskitetysti määriteltävillä kriteereillä. Tämä vaikuttaa myös omaan työhöni niin, etten kykene helposti tarjoamaan myyntitapahtumien tietoja ikäihmisille edes paperitulosteena. Tietojen koonti vaatisi liikaa käsityötä, joka ei ole mielestäni tätä päivää.

Ratkaisu: Nettipalvelu, josta myyntitilaisuuksien tiedot avoimena tietona

Suomeen tarvitaan kansallinen nettipalvelu, josta saisi myyntitilaisuuksien tapahtumatiedot avoimena tietona/datana avoimen rajapinnan kautta. Nettipalvelun voisi pystyttää yrittäjiä edustava taho esim. Suomen yrittäjät. Kansallisen nettipalvelun kehittäminen maksaisi noin 100 000€ eikä se olisi suuri summa hyötyihin nähden. Jopa yhteiskunta voisi osallistua järjestelmän kehittämiseen verovaroin, sillä rahat tulisivat takaisin parantuneen myynnin verotulojen kautta. Turun kaupunki tarjoaa avoimella lähdekoodilla toteutetun tapahtumatietojen hallintaan tarkoitetun alustan, joka sopisi varmasti tähän tarkoitukseen.

Ikäihmisten omaiset ja apuvälineammattilaiset hyötyisivät

Eikä se, että pelkästään myyjät hyötyisivät vaan esimerkiksi pienapuvälineiden kohdalla ammattilaiset tai omaiset voisivat katsoa missä tietyn apuvälinekaupan edustaja kiertää ja sitä kautta päästä hypistelemään ja sovittamaan apuvälineitä asiakkaiden kanssa.

Kokeilemalla selviäisi

Olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon esittämäni ratkaisu tehostaisi myyntiä. Tämä selviäisi ainoastaan kokeilemalla. Toivottavasti yrittäjien puolesta toimivat tarttuvat tähän ideaan.

—

2.6.2017: Koko artikkeli meni uusiksi, oli niin hätäisesti kirjoitettu.